lauantai 3. marraskuuta 2018

Uniongelmia ja painajaisia

Ei oo kovin kiva tunne, kun on monta unetonta yötä ja sit sen kerran kun saa unta näkee painajaista.
Mulla on nyt alkanu toistuu sellanen painajainen, jossa käsiä vaan alkaa tulee seinien ja muiden esineiden läpi ja ne ottaa musta kiinni repien samalla mua eri suuntiin. Siitä painajaisesta herään yleensä mun omaan kiljuntaan tai itkuun. Muutaman kerran oon kans onnistunu näkee ton käsi asian hallusinaationa. Se on pelottavaa, kun ei tunnista todellisuutta ja harhoja.
Monet mun painajaiset sijoittuu kuitenki seksuaalisen hyväksikäyttöön, hukkumiseen, psyykkiseen väkivaltaan jne jne. En tiiä miks ylipäätään näen näin paljon painajaisia.
Yks painajainen on kulkenu mun mukana jostai 5-vuotiaasta asti. Siinä minä seison joidenkin mulle tärkeiden ihmisten kanssa rivissä ja meitä yksitellen ammutaan sellasiin kohtii, et ei kuolla heti. En ikinä näe ampujan kasvoja, ne näyttää sumeilta.
Yllättävän usein mua yritetään tavalla tai toisella tappaa tai muuten satuttaa mun unissa. En ymmärrä mun unia. Voisko huono itsetunto heijastua tällä tapaa vai mikäköhän tää juttu on?
Mä tosissani mietin, et oisko mitään asiaa, jolla sais painajaiset loppumaan ja mun yöunet palaamaan. Nukun jonkin verran nyt, kun syön kahta iltalääkettä, mutten vieläkään tarpeeksi.
Nyt, kun mulle tuli uusi iltalääke niin vanhahan lopetettiin ja menetin heti kaikki yöunet ja legitisti en nukkunut öisin ollenkaan. Mulle onneksi nostettiin se vanha lääke takas tän uuden rinnalle niin nyt nukun taas johonkin. Sain sen lääkkeen lopettamisesta myös jotain vieroitusoireita. Parempi näin, et syön sitä vielä ainakin toistseks tän uuden lääkkeen rinnalla. Ei se oo kovin kivaa puuhaa valvoo monta yötä putkeen. En suosittele kokeilemaan valvomista.
Lääkkeiden väsyttävä vaikutus on jotenki tosi lamaannuttava ja tuntuu niinku puol päätä ois vaan tyhjää. Silmät meinaa painua kokoajan kiinni ja meinaan nukahtaa tähän samalla kun kirjottelen tätä. Taidankin tästä mennä nukkuun, ei mun ajatus enää kulje sen vertaa et saisin tähän ees mitää enää selitettyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti